Avunhakijana ihminen on elämässään muutosvaiheessa. Usein tuohon muutosvaiheeseen liittyy kärsimys. Auttaja elää vastaavasti omaa elämäntilannettaan, johon voi myös kuulua kärsimys. Avunhakijan ja auttajan kohtaamisessa on kysymys kahden ihmisen kohtaamisesta. Ihminen avunhakijana antaa kokemuksilleen oman merkityksensä ja hän myös päättää siitä, mitä ja miten hän tilanteestaan kertoo. Auttaja on tietoinen omasta elämäntilanteestaan, tunteistaan, tiedoistaan ja taidoistaan. Ne ovat voimavarana kohtaamisessa, eivät esteinä.